Текст книги "Древняя Карелия в конце I – начале II тысячелетия н. э. Происхождение, история и культура населения летописной Карельской земли"

Kotskurkina S.I. Karjalaisten varhaista historiaa // Suomen varhaishistoria. Rovaniemi, 1992. S. 207-214.

Kotskurkina S.I. Karjalaan liittyvät kirjalliset tiedot (X-XVI vuosisadoilla) // Historia fenno-ugrica 1:1. Congressus primus historiae fenno-ugricae. Oulu, 1996. S. 613-620.

Kuujo E. Käkisalmen kaupungin ja maalaiskunnan historia I // Käkisalmen historia. Lahti, 1958. S. 1-219.

Kuujo E. Kurkijoen vaiheet asutuksen alusta vuoteen 1570 // Kurkijoen kihlakunnan historia. Pieksamäki, 1958. S. 9-85.

Kvasov D.D. The Late-Quaternary history of large lakes and inland seas of Eastern Europe // Annales Academiae Scientarum Fennicae A III Geologica-Geographica, Helsinki, 1979.

Kömönen A. Käkisalmen vanha linna. Käkisalmi, 1931.

Könönen T.A., Kirkinen H. Keskiajasta Stolbovan rauhaan // Pohjois-Karjalan historia I. Joensuu, 1969. S. 1-183.

Laanest A. Izuri keele ajalooline foneetika ja morfoloogia. Tallinn, 1986.

Lamm Kr. Clasp Buttons // Excavations at Helgö IV. Workshop. Part I. Stockholm, 1972.

Latvijas PSR Arheologija. Riga, 1974.

Lavento M. Textile ceramics in Finland and on the Karelian Isthmus // SMYA. 109. Helsinki, 2001.

Lavento M. Viipurin läänin pronssikausi ja varhaismetallikausi // Karjalan synty / Viipurin läänin historia. Juväskylä, 2003. S. 245-290.

Lavento M, Haiinen R, Timofeev V., Gerasimov D., Saksa A. An archaeological field survey of Stone Age and Early Metal Period settlement at Kaukola (Sevastjanovo) and Räisälä (Melnikovo) in Karelian Istmus in 1999 // Fennoscandia archaeologica XVIII. Helsinki, 2002. S. 3-25.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Keskija myöhäisrautakausi // Suomen historia I. Porvoo, 1984. S. 251-405.

Lehtosalo P-L. Rapukoristeisten solkien ajoituksesta // SM. Helsinki, 1966. S. 22-39.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Luistari I—III // SMYA 82 (1-3). Helsinki, 1982.

Lehtosalo-Hilander P-L. Viikinkiajan aseita – leikkejä luvuilla ja lohikäärmeillä // SM. Helsinki, 1985. S. 5-36.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella // Savon historia I. Kuopio, 1988. S. 11-264.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Suur-Savon suuruuden alku-uusi sukellus hopeasolkien salaisuuksiin // Baskerilinja. Unto Salo 60 vuotta. Turku, 1988. S. 15-30.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Päijät-Hämeen rautakauden arvoituksia. Päijät-Hämeen arkeologia-seminaarin 1979 esitelmät. Lähden museoja taidelautakunta // Selvityksiä ja kannanottoja XV/1980. Lahti, 1980. S. 46-81.

Lempiäinen T. Medieval Plant Remains from the Fortress of Käkisalmi, Karelia (Russia) // Fennoscandia archaeologica XII. Helsinki, 1995. S. 83-94.

LeppäahoJ. Räisälän Hovinsaaren Tontinmäen paja, sen langanvetovälineet ja langan vedosta (vanutuksesta) yleensä // SM. Helsinki, 1949. S. 44-93.

Leppäaho J. Spateisenzeitliche Waffen aus Finnland // SMYA. 61. Helsinki, 1964.

Lietuvos TSR archeologijos atlasas IV. I—XIII a. radiniai. Vilnius, 1978.

Ligi P. Kirde-Eesti vadja kalmete uurimise tulemusi // Teaduste Akadeemia Toimetised 3. Tallinn, 1988. S. 267-282.

Ligi P. National romanticism in archaeology: The paradigm of Slavonic colonization in North-West Russia // Fennoscandia archaeologica X. Helsinki, 1993. S. 31-40.

Linkola K. Studien über den Einfluss der Kultur auf die Flora in den Gegenden nördlich von Ladogasee I—II // Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 45 (2). Helsinki, 1921. S. 1-491.

Lima M. Suomen varhaiskeskiajan lähteitä // Historian Aitta XXI. Jyväskylä, 1989.

Linturi E. Ristiretkiajan eläinkoristeiset kupurasoljet // Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 24, Helsinki, 1980.

Linturi E. Nauhasoljet. Studia minora. Professori Carolo Frederico Meinander die caroli MCMLXXXII gratia dedicaverunt discipili // Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 29. Helsinki, 1982. S. 130-144.

Lukkarinen J. Eräs muinainen kulkutie Laatokan ja Oulunsuun välillä // SM 24. Hesinki, 1917. S. 1-7.

Löugas V. Das mitteleisenzeitliche Steingrab von Lehmja Loo in der Nähe von Tallinn // Honos Ella Kivikoski // SMYA. 75. Helsinki, 1973. S. 117-131.

Meinander C.F. Esihistoria // Etelä-Pohjanmaan historia I. Helsinki, 1950.

Meinander C.F. Die Bronzezeit Finnlands // SMYA. 53. Helsinki, 1954.

Meinander C.F. Davits: En essä om förromersk järnälder // FM 76. Helsinki, 1969. S. 27-69.

Meinander C.F. Kivikautemme väestöhistoria // Suomen väestön esihistorialliset juu-ret. Bidrag tili kännedom av Finlands natur och folk 131. Helsinki, 1984. S. 29-37.

Miettinen J., Grönlund E., Simola H., Huttunen P. Paleolimnology of Lake Pieni-Kuup-palanlampi (Kurkijoki, Karelian Republic, Russia): isolation history, lake ecosystem development and human impact //Journal of Paleolimnology 27. 2002. S. 29-44.

Moora H. Die Vorzeit Estlands. Tartu, 1932.

Moora H. Die Eisenzeit in Lettland bis etwa 500 n. Chr. Tartu, 1938.

muinaisjaannokset. Helsinki, 1918.

Nerman B. Sveriges aldsta konungalangder som kalla for svensk historia. Uppsala, 1914.

Nerman B. Die Verbindungen zwischen Skandinavien und dem Ostbaltikum in der jüngerer Eisenzeit // Kungl. Vitterhets Historie och Antikvites Akadmiens handlin-gar40: 1. Stokholm, 1929.

Nerman В. Die Völkerwanderungszeit Gotlands. Stockholm, 1935.

Nirvi R.E. Inkeroismurteiden asema // Kalevalaseuran vuosikirja 41. Helsinki, 1961. S. 99-132.

Nissilä V. Inkeri-nimenetymologiasta//Kalevalaseuranvuosikirja41. Helsinki, 1961. S. 133-139.

Nordman C.A. Anglo-Saxon coins found in Finland. Helsinki, 1921.

Nordman CA. Karelska järnäldersstudier // SMYA. XXXIV: 3. Helsinki, 1924.

Nordman C.A. Schatzfunde und Handelsverbindungen in Finnlands Wikingerzeit // Acta archaeologica 13. Kobenhavn 1942. S. 272-293.

Nordman C.A. Smyckefyndet frän Sipilänmäki i Sakkola // SMYA. XLV. Helsinki, 1945. S. 221-237.

Nosov E.N. New data on the Ryurik Goroditshche near Novgorod // Fennoscandia archaeologica IV. Helsinki, 1987. S. 73-86.

Nunez M. A model for the early settlement of Finland // Fennoscandia archaeologica IV. Helsinki, 1987. S. 3-18.

Olaus Magnus Gothus. Pohjoisten kansojen historia. Suomea koskevat kuvaukset. Keuruu, 1973.

Orrman E. Geographical factors in the spread of permanent settlement in parts of Finland and Sweden from the end of the Iron Age to the beginning of Modern Times // Fennoscandia archaeologica VIII. Helsinki, 1991. S. 3-21.

Ovsyannikov О. V. From the White Sea Land to the Lower Ob – the ancient trade route to the Arctic // Fenno-ugri et Slavi 1992. Prehistoric economy and means of livelihood. Helsinki, 1994. S. 78-87.

Pankrusev G.A. Karjalaisten alkuperä arkeologisten tietojen valossa // Karjalan synty. Symposio 30.6-2.7.1976 Toensuu. Alustukset. Toensuun korkeakoulu / Monistesaria A № 24A. Joensuu, 1977.

Paulsen P. Axt und Kreutz in Nord– und Osteuropa. Bonn, 1956.

Petersen J. De norske vikingesverd. Entypisk-kronologisk Studie over vikingetides vaaben.Videnskapsselskapet skrifter II // Hist.-filos. Klasse. № 1. Kristiania, 1919.

Poutiainen H., Grönlund E., Koponen M. Joining the forces: Archaeologists and palaeo-ecologists in the traces of North Karelian settlement and land-use history // Fennoscandia archaeologica XII. Helsinki, 1995. S. 153-160.

Purhonen P. Kristinuskon saapumisesta Suomeen. Uskontoarkeologinen tutkimus // SMYA 106. Helsinki, 1998.

Pälsi S. Kaivaus Pitkäjärven kivikautisella asuinpaikalla Räisälässä v. 1915 // Suomen Museo 25. Helsinki, 1918. S. 1-6.

Pälsi S. Ein Steinzeitlicher Moorfund bei Korpilahti Kirchspiel Antrea, Lan Viborg // SMYA 28,2. Helsinki, 1920. S. 3-19.

Pöllä M. Laatokan länsirannikon asujaimiston etnisen koostumuksen muutokset rau-takaudella ja Karjalan synty // Suomen synty / Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 416-447.

Ramsey W. Eisgestaute Seen und Rezession des Inlandeises in Südkarelien und Nevatal // Fennia 50. Helsinki, 1928. S. 1-21.

RinneJ. Suomen Karjalan vanhat linnat // Karjalan kirja. Porvoo, 1932. S. 260-273.

Rjabinin E.A. The Chud of the Vodskaja Pyatina // Fennoscandia archaeologica IV. Helsinki, 1987. S. 87-104.

RonimusJ.V. Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloinen asutus. Joensuu, 1906.

Saarnisto M., Siiriainen A. Faatokan transgressioraja. SM 77. Helsinki, 1970. S. 10-22.

Saarnisto M., Grönlund T. Shoreline displacement of Fake Fadoga – new data from Kilpolansaari. Hydrobiologia 322. 1996. S. 205-215.

Saarnisto M., Grönlund T., Ikonen I. The Yoldia Sea – Fake Fadoga connexion. Bio-stratigraphical evidence from the Karelian Isthmus // Dig it all, Papers dedicated to Ari Siiriäinen. Helsinki, 1999. S. 117-130.

Saarnisto M. Karjalan geologia. Karjalan luonnonmaiseman synty // Karjalan synty / Viipurin läänin historia I. Jyväskylä, 2003. S. 21-80.

Saarnisto M., SaksaA. Radiohiiliajoituksia Viipurin arkeologisilta kaivauksilta // Viipurin linnaläänin synty Viipurin läänin historia II. Jyväskylä, 2004. S. 259-261.

Saarnisto M., Saksa A. Radiocarbon dates from archaeological excavations in Viipuri. The corner site of former Uudenportinkatu and Etelävalli // Fennoscandia archaeologica XXI. Helsinki, 2004. S. 37-42.

Saksa A.I. Medieval Karelia on European trade routes // Iskos 4. Helsinki, 1984. S. 93-97.

Saksa A.I. The medieval Korela (the question of the origins and formation of the ethnic community) // VI Международный конгресс финно-угроведов. T. 4. Этнография. Археология. Антропология. Сыктывкар, 1985. С. 157.

SaksaA. Results and perspectives of archaeological studies on the Karelian Isthmus // Fennoscandia archaeologica II. Helsinki, 1985. S. 37-49.

SaksaA., Kankainen T., Saarnisto M., Taavitsainen J.-P. Kakisalmen linna 1200-luvulta // Geologi 42. Helsinki, 1990. S. 65-68

Saksa A.I. On the study of ancient Karelian craft centers // Iskos 9. Helsinki, 1990. S. 69-73.

Saksa A. Käkisalmen maasta esiin kaivettu historia //Viipurin Suomalaisen Kirjalli-suusseuran toimitteita 10. Fahti, 1992. C. 5-17.

Saksa A.I. Karjala ennen kolmatta ristiretkea // Suomen varhaishistoria // Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 468-479.

Saksa A.I. Karelia and the West Finnish cultural area in the Fate Iron Age // Cultural heritage of the Finno-Ugrians and Slavs. Tallinn, 1992. S. 96-105.

Saksa A.I. Rautakautinen Karjala – Karjalan synty // Kahden Karjalan valilla Kah-den Riikin riitamaalla. Studia Carelica Humanistica 5. Joensuu, 1994. S. 29-45.

Saksa A.I. On the factors influencing the formation and development of Karelian culture between the eleventh and thirteenth centuries // Fenno-ugri et Slavi 1992. Helsinki, 1994. S. 98-104.

Saksa A.I. Arkeologiset tutkimukset Kannaksella ja Karjalassa // Karjalainen viesti 2. Joensuu, 1992. S. 7-10.

Saksa A.I. Rautakautinen Karjala-Karjalan synty // Kahden Karjalan välillä Kahden Riikin riitamaalla / Studia Carelica Humanistica 5. Joensuu, 1994. S. 29-45.

Saksa A. Ancient history of the population of the present-day Leningrad Region // Karelia and St. Petersburg. Joensuu, 1996. S. 27-37.

Saksa A. Uudemmat arkeologiset tutkimukset Kurkijoella Laatokan Karjalassa // Karjalainen Viesti 2. Joensuu, 1997. S. 1-5.

Saksa A. Rautakautinen Karjala. Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys // Studia Carelica Humanistica II. Joensuu, 1998.

Saksa A, Grönlund E., Simola H., Taavitsainen J.-P, Kivinen L., Tolonen K. The history of environment and development of agriculture on the Karelian Isthmus and NW Ladoga region: a palaeoecological and archaeological study // Congressus octavus internationalis fenno-ugristarum, Pars VII. Jyväskyla, 1996. S. 371-376.

Saksa A., Suhonen M. Viipurin kaupunkikaivaukset 1999-2000 // Hiidenkivi 2/2001. Helsinki, 2001. S. 26-29.

Saksa A.I. Archaeological Cronology of Medieval Vyborg – preliminary results of the excavations of 1998-2000 // Fenno-ugri et slavi 2002. Dating and Chronology. Saarijärvi, 2004. S. 98-109.

Saksa A., Belsky S., Suhonen M. Kaupunkiarkeologia Viipurissa // Suomen keskiajan arheologian seura 2/2002. Turku, 2002. S. 4-10.

Saksa A., Belsky S., Kurbatov A, Polykova N., Suhonen M. New archaeological excavations in Viipuri. Results of field investigations of the 1998-2001 seasons and current research problems of urban history // Fennoscandia archaeologica XIX. Helsinki, 2002. S. 37-64.

Saksa A.L, Uino P., Hiekkanen M. Ristiretkiaika 1100-1300 jKr. // Karjalan synty Viipurin läänin historia I. Jyväskyla, 2003. S. 383-474.

Saksa A. Viipurin kaupunkikaivaukset 1999-2001 // Viipurin linnaläänin synty Viipurin läänin historia II. Jyväskylä, 2004. S. 88-90.

Saksa A., Saamisto M., Taavitsainen J.-P. 1200-luvun lopun raadiohiiliajoitus Viipurista // Suomen keskiajan arheologian seura (SKAS). 3/2003. Turku, 2004. S. 15-20.

Salmo H. Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland // SMYA XLII: 1. Helsinki, 1938.

Salmo H. Deutsche Müntzen in vorgeschichtlichen Funden Finnlands // SMYA XLVII. Helsinki, 1948.

Salmo H. Finnische Hufeisenfibeln // SMYA 56. Helsinki, 1956.

Sah U. Lappeen Kauskilan varhaiskeskiaikainen kalmisto // SM. Helsinki, 1957. S. 35-55.

Salo U. Die frühromische Zeit in Finnland // SMYA 67. Helsinki, 1968.

Saloheimo V. Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Kyläja pitäjäkartat // Joensuun korkeakoulun julkaisuja A2. Joensuu, 1971. S. 1-182.

Sarmela M. Uhrikivet ja uhripuut // Kotiseutu. Helsinki, 1970. S. 147-155.

SarvasP. Ristiretkiajan ajoituskysymyksiä // SM. Helsinki, 1971. S. 51-63.

Saveljeva E.A. Die ethnokulturellen Kontakte der Perm Wytschegodskaja mit den westlichen Nachbarvölkern // Suomen varhaishistoria. Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 495-506.

Schulz H.-P. Frühmittelalterliches Metallhandwerk in der Provinz Häme, Finnland // Fenno-ugri et slavi 1992. Prehistoric economy and means of livelihood. Helsinki, 1994. S. 124-145.

Schwindt T. Tietoja Karjalan rautakaudesta ja sitä seuraavilta ajoilta Käkisalmen kihlakunnan alalta saatujen löytöjen mukaan // SMYA XIII. Helsinki, 1893.

Schvindt T. Käkisalmen pesälinnan ja entisen linnoitetun kaupungin rakennushistori-an aineksia. Analecta Archaeologica Fennica 11, 2. Helsinki, 1898.

SelirandJ. Viron rautakausi // Studia archaeologica septentrionalia 1. 1989.

Selirand J. Eestlaste matmiskombet varafeodaalsete suhete tärkamise perioodil (11-13. sajand). Tallinn, 1974.

SemingL Lapska offerplatsfynd frän järnälder och medeltid // Acta lapponica XL. 1956.

Siikala A.-L. Suomalainen samanismi. Mielikuvien historia. Helsinki, 1992.

Simola H. Karjalan luonto // Karjalan synty / Viipurin läänin historia I. Jyväskylä, 2003. S. 81-116.

Simola H., Grönlund E., Huttunen P. Ovatko Kerimäen uhrikivet rautakautisia? // Piirtoja länsisuomalaiseen menneisyyteen. Joensuu, 1984. S. 12-27.

Simola H., Miettinen J., Grönlund E., Saksa A. Paleoecological reflection of rapid land use change in the nordhern Lake Ladoga region // Proc. of the 3 Intern. Lake Ladoga Symp. Joensuu, 2000. S. 504-507.

Simola H., Grönlund E., Miettinen J. Asutuksen historia ja maankäytön vaiheet Sortavalan seudun järvien sedimenteissa //Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 132. Joensuu, 2001. S. 7-19.

Simola H., Grönlund E., Uimonen-Simola P. Etelä-Savon asutushistorian paleoekologi-nen tutkimus //Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuskeskuksen julkaisuja 84. Joensuu, 1988. S. 1-55.

Simola H. Karjalan luonto // Karjalan synty / Viipurin läänin historia I. Jyväskylä, 2003. S. 81-116.

Spiridonov A.M. Karelian in the north of Fennoscandia in the 11 – 13th centuries – a view from the east // Suomen varhaishistoria. Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 559-567.

Strandberg R. Les broches d’argent careliennes en form de fer a cheval et leurs ornaments. ESA XII. Helsinki, 1938. S. 167-202.

Snorri Sturluson. Heimskringla. Islenzk fornrit. B. 37. Reykjavik, 1945.

Subetto D., Wohlfarth B., Davydova N., Sapelko T., Björkman L., Solovieva N., Wastergärd S., Possnert G., Khomutova V. Climate and enviroment on the Karelian Istmus, northwestern Russia, 13000-9000 cal. Yrs BP. // Boreas 31. 2002. S. 1-19.

Taavitsainen J.-P. Joitakin ajatuksia kuolaimista ynnä muista rautakautisista hevoska-luista // Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 12. Helsinki, 1976.

Taavitsainen J.-P. Ancient Hillfors of Finland // SMYA 94. Helsinki, 1990.

Taavitsainen J.-P, Ikonen L., Saksa A. On early agriculture in the archipelago of Lake Ladoga // Fennoscandia archaeologica XL. Helsinki, 1994. S. 29-40.

TaavitsainanJ.-P., Simola H., GrönlundE. Cultivation history beyond the periphery – early agriculture in the North European boreal forest // Jurnal of World Prehistory 12. 1998. 199-253.

Tallgren A.M. Suomen Karjalan rautakaudesta // Karjalan kirja. Porvoo, 1910.

Tallgren A.M. Fornsaker frän Olonec pa Historiska Museet i Helsingfors // FM 23. Helsinki, 1916. S. 24-35.

Tallgren A.M. Suomen esihistorialliset ja ajaltaan epämääräiset kiinteät muinaisjään-nökset. Helsinki, 1918.

Tallgren A.M. Die russischen und asiatischen archeologischen Sammlungen im Nationalmuseum Finnlands // ESA 111. Helsinki, 1928. S. 160-172.

Tallgren A.M. Suomen muinaisuus // Suomen historia I. Porvoo, 1931.

Tallgren A.M. The Prehistory of Ingria // ESA XII. Helsinki, 1938. S. 79-108.

Talvio T. Entisen Suomen Karjalan esihistorialliset rahalöydöt //SM 86. Helsinki, 1979. S. 5-20.

Talvio T. The Finnish Coin Hoards of the Viking Age // Fenno-ugri et slavi 1978. Helsinkin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 22. Helsinki, 1980.

Tjulenev V.A. Entisajan Viipurin uusista arkeologisista tutkimuksista // Viipurin kaupungin historia I. Fappeenranta, 1982. S. 25-33.

Tjulenev V.A. Die festung Wyborg im 13. bis 16. Jahrhundert aus der Sicht der neueren bautechnisch-archaeologischen Forschungen // Burgen und Schlösser 24. Braubach-Rhein, 1983. S. 79-86.

Tjulenev V.A. The inscribed medieval sword from excavation in Vyborg (With reference to the arms of ancient Karelians) // Fenno-ugri et slavi 1983 / Iskos 4. Helsinki, 1984. S. 107-111.

Tjulenev V.A. Viipurin arkeologisen tutkimuksen tuloksia // Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 8. Helsinki, 1987.

Tomanterä L. Soikea kupurasolki Mikkelista // Sihti 2. Mikkeli, 1992. S.106-109.

Tomanterä L. Mikkelin pronssit // Kalmistojen kertomaa. Rautakautinen Mikkelin seutu idän ja lännen välissä. Mikkeli, 1994. S. 35-50.

Tönisson E. Die Gauja-Fiven und ihre materielle Kultur (11. jh. – Anfang 13. jhs.). Tallinn, 1974.

Tönisson E. Eesti aardeleiud 9-13. sajandist // Muitsed kalmed ja aarded / Eesti NSV Teaduste Akadeemia Ajaloo Instituut Arheoloogiline kogumik 2. Tallinn, 1962. S. 182-274.

Uino P. Faatokanlinnan vaiheita // Studia prehistorica Fennica C F Meinander dedi-cata. Iskos 6. Helsinki, 1986. S. 217-235.

Uino P. Arkeologisia löytöja Inkerinmaalta // Dokumentteja Inkerinmaalta. Studia Carelica Humanistica II. Joensuu, 1990.

Uino P. Karjalan tutkimus ja pohjoinen Fennoskandia // Suomen varhaishistoria / Studia historica septentrionalia 21. Jyväskylä, 1992. S. 605-612.

Uino P. Inkerinmaan esihistoria // Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri / Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 547. Helsinki, 1992. S. 11-34.

Uino P. On the sources and research problems of the Iron Age in Karelia // Cultural heritage of the Finno-Ugrians and Slavs. Tallinn, 1992.

Uino P. Keskirautakausi n. 300-800 jKr. // Viipurin läänin historia I / Karjalan synty. Jyväskylä, 2003. S. 291-312.

Uino P. Viikinkiaika n. 800-1100 jKr. // Viipurin läänin historia I / Karjalan synty. Jyväskylä, 2003. S. 313-382.

Uino P. Ancient Karelia. Archaeological studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia // Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 104. Helsinki, 1997. S. 426.

Uino P, Saksa A.I. Results and perspectives of archaeological investigations at the castle of Käkisalmi (Kexholm) // Castella Maris Baltici. Stockholm, 1993. S. 213-217.

VahtolaJ. Torniojokija Kemijokilaakson asutuksen synty // Studia historica septentrionalia 3. Rovaniemi, 1980. S. 555-563.

Vahtola J. Onomastinen metodi Suomen varhaishistorian tutkimuksessa // Turun Historiallinen Arkisto 41. Turku, 1986. S. 82-119.

Vahtola J. Pohjois-Pohjanmaan rannikon asutuksen synty // Suomen varhaishistoria / Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 613-621.

Wuolijoki H. Suomen rautakauden silmäkirveet // Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 4. Helsinki, 1972.

Vuorela L, Saksa A., Lempiainen T., Saamisto M. Pollen and macro fossil data on deposits in the wooden Fortress of Kakisalmi, dated to about AD 1200-1700 // Annales Botanici Fennici 29/3. 1992. S. 187-196.

Zerbin A.S., Saskol’ski I.P. Neuvostotieteen käsitys karjalaisten alkuperästä // Karjalan synty / Alustukset. Joensuun korkeakoulu. Monistesarja A № 24A. Joensuu, 1977.

ZetterbergP, Saksa A., Uino P. The early history of the fortress of Kakisalmi, Russian Karelia, as evidenced by new dendrochronological dating results // Fennoscandia archaeologica XII. Helsinki, 1995. S. 215-220.

ÄyräpääA. Katsaus Savon muinaisuuteen //Viidennet museopaivat Kuopiossa. Kuopio, 1939.

Äyräpää A. Uhrikivi – kipujen kivi // Kalevalaseuran vuosikirja 22. Helsinki, 1942. S. 179-208.

Äyräpää A. Etelä-Karjalan esihistorian pääpirteet // Neljannet museopäivät Viipurissa / Suomen museoliiton julkaisuja 5. Helsinki, 1935. S. 37-63.